Sinkin hyödyt miehen ja naisen hedelmällisyydelle
Kehomme tarvitsee säännöllisesti ravinteita pysyäkseen terveenä. Kehomme elintoiminnot tarvitsevat eri vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja ja hivenaineita toimiakseen optimaalisesti. Miehen hedelmällisyyys, kuten siittiöiden tuotanto, reagoi herkästi ravinteiden liian vähäiseen tasoon ja oksidatiiviseen stressiin.
Mikroravinteiden tärkeys miehen hedelmällisyydelle on osoitettu useissa riippumattomissa, vertaisarvioiduissa tieteellisissä tutkimuksissa. Sitä vastoin tiettyjen ravinteiden puuttuminen tai liian vähäinen saanti voi alentaa miehen hedelmällisyyttä. Yhden ravinteen puute harvoin aiheuttaa täydellistä hedelmättömyyttä, mutta se voi tarpeettomasti rajoittaa hedelmällisyyttä ja viivästyttää hedelmöittymistä.
Tärkeitä miehen hedelmällisyyttä tukevia ravinteita
Arginiini
Ei-välttämätön aminohappo, arginiini, vaikuttaa miehen hedelmällisyyteen sekä välillisesti että suoraan.
Typpioksidin tuotantoon vaikuttamalla arginiini tukee verisuonten laajenemista ja tervettä verenkiertoa. Tällä on epäsuorasti merkitystä miehen hedelmällisyydelle, sillä se auttaa ylläpitämään erektiota ja siten tilastollisesti nostaa hedelmöittymislukuja.
Tutkimukset ovat vahvistaneet, että arginiinilisäys voi parantaa hedelmällisyyttä epäsuorasti parantamalla erektiohäiriöistä kärsivien miesten seksuaalista kykyä1.
Arginiini vaikuttaa suoraan myös siittiöiden ominaisuuksiin. Monissa kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu, että 4–8 g arginiinia päivässä parantaa siittiöiden liikkuvuutta ja lukumäärää2 sekä ejakulaatin määrää3.
Tällä aminohapolla ei tiedetä olevan sivuvaikutuksia, minkä vuoksi sillä voidaan vaarattomasti tukea miehen hedelmällisyyttä.
Glutationi
Glutationi on tehokas antioksidantti, joka suojaa siittiöitä vapailta radikaaleilta. Kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu yhteys siittiöiden poikkeavuuksien ja glutationin alhaisten tasojen välillä.
Glutationilla näyttää olevan erityisen tärkeä rooli siemennesteen tilavuuden sekä siittiöiden määrän4, siittiöiden liikkuvuuden5 ja muodon kannalta6.
Kehomme voi valmistaa glutationia, mutta se edellyttää muiden aminohappojen, erityisesti L-kysteiinin, saatavuutta. Stressin tai sairauden aikana kehomme glutationin ja L-kysteiinin tarve saattaa lisääntyä.
Jos tarpeeksi kysteiiniä ei ole saatavilla, glutatiinitasot voivat laskea ja vaikuttaa hedelmällisyyteen haitallisesti. Siksi on tärkeää varmistaa riittävä saanti ruokavaliosta.
Karnitiini
Aminohappo karnitiini on siittiöille tärkeä energiatuotannon ja liikkuvuuden kannalta7. Aminohapoista lysiini ja metioniini syntetisoitu karnitiini auttaa tuottamaan polttoainetta mitokondrioille ja poistamaan energiantuotannossa syntyviä kuona-aineita.
Tutkimuksissa on havaittu yhteys alhaisten karnitiinitasojen ja miesten hedelmättömyyden välillä8. Toiset tutkimukset taas antavat ymmärtää, että karnitiinilisä saattaa parantaa siittiöiden yleistä laatua9.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tämän aminohapon on osoitettu lisäävän siittiöiden lukumäärää, suojaavan DNA:n eheyttä sekä parantavan siittiöiden muotoa ja liikkuvuutta10.
A-vitamiini
Tutkimukset ovat osoittaneet, että A-vitamiini on olennainen spermatogeneesin kannalta. Tämä vitamiini on apuna tumareseptorin signaalivälityksessä, kun reseptori välittää kiveksille viestin, että niiden on tuotettava siittiöitä11.
Vaikka tarvittavan annoksen määrittämiseksi vaaditaan vielä lisätutkimuksia, tähänastinen näyttö viittaa siihen, että A-vitamiini saattaa auttaa miehen hedelmättömyyden hoitamisessa ja auttaa parantamaan keinohedelmöityksen kuten koeputkihedelmöityksen tai inseminaation onnistumisen todennäköisyyttä12.
Foolihappo (B9-vitamiini)
Laajasti tärkeäksi naisen hedelmällisyydelle tunnustettu yhdiste foolihappo on osoittautunut tärkeäksi, myös kun miehen hedelmällisyys on kyseessä. Sitä tarvitaan tukemaan spermatogeneesiä ja lisäämään tuotettavien siittiöiden määärää13.
Se auttaa myös suojaamaan kehittyviä siittiöitä kromosomivaurioilta14, jotka voivat aiheuttaa alhaista hedelmällisyyttä.
Alhainen foolihappotaso on yhteydessä 30 prosenttia suurempaan keskenmenojen määrään. Noin 80 prosentilla miehistä on alhainen seerumin foolihappotaso.
B12-vitamiini
C-vitamiini
Askorbiinihappoa (C-vitamiini) on siemennesteessä tyypillisesti suurina määrinä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä vitamiini on vastuussa siemennesteen vapaiden radikaalien neutralisoinnista 65-prosenttisesti. Se auttaa suojaamaan siemennesteen kehitystä ja ylläpitämään hedelmällisyyttä.
Siemennesteen alhaisten askorbiinihappotasojen on todettu olevan yhteydessä siittiöiden määrän ja liikkuvuuden vähenemiseen sekä morfologisten epämuodostumien lisääntymiseen15. Arviolta kolmasosa väestöstä ei syö riittävän terveellisesti saadakseen vähintään 80 mg:a C-vitamiinia päivittäin.
D-vitamiini
Ihmisen siittiöissä on D-vitamiinia sitovia reseptoreita16.
Vaikka jatkotutkimuksia tarvitaan, alustavat tutkimukset näyttävät viittaavan siihen, että geneettisesti terveet siittiöt tarvitsevat D-vitamiinia17, sillä D-vitamiinilla näyttää olevan tärkeä tehtävä DNA:n fragmentoitumisen säätelyssä ja kromosomirakenteen vakauttamisessa.
Alhaiset veren seerumin D-vitamiinitasot ovat yleisiä. 70–90 prosentilla eurooppalaisista on alhainen D-vitamiinitaso. Ongelma on vakavampi Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja talvella.
E-vitamiini
E-vitamiini on erityisen tärkeä oksidatiivisen stressin vähentämisessä ja siksi siittiöiden ja DNA:n suojaamisessa18. Sen on osoitettu myös suoraan parantavan siittiöiden liikkuvuutta19. Alhaisista hedelmällisyystasoista kärsivät miehet voivat siksi lisätä hedelmöittämismahdollisuuksia E-vitamiinilisällä. Noin puolet väestöstä ei saa päivittäin suositeltua 12 mg:n E-vitamiiniannosta.
Koentsyymi Q10
A-vitaminoidi, koentsyymi Q10 toimii vitamiinin tavoin ja auttaa minimoimaan vapaiden radikaalien aiheuttamia vaurioita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ubikinoni voi parantaa siittiöiden morfologiaa, tiheyttä ja liikkuvuutta20.
Tämä yhdiste on erityisen tärkeä siittiöiden liikkuvuudelle21 ja vapailta radikaaleilta suojaamisessa22.
Omega-3-rasvahapot
Tutkimuksissa on havaittu, että veren omega-3-rasvahappotasot voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Hedelmättömyydestä kärsivien miesten siemennesteen omega-3-rasvahappotasot ovat alhaisempia kuin hedelmällisillä miehillä23. Tutkimuksissa on myös saatu viitteitä siitä, että omega-3-rasvahappolisä saattaa auttaa idiopaattisissa hedelmättömyystapauksissa24.
Männynkuoriuute
Männynkuoriuutteen sisältämien yhdisteiden on kliinisissä tutkimuksissa osoitettu parantavan siittiöiden morfologiaa, liikkuvuutta ja määrää.25
Lisäksi männynkuoriuute näyttää vahvistavan arginiinin hyödyllisiä vaikutuksia miehen hedelmällisyydelle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ranskalaisen rannikkomännyn kuoresta tehty uute yhdessä arginiinin kanssa auttaa tehokkaasti hoitamaan miehen idiopaattista hedelmättömyyttä26.
On olemassa myös kliinistä näyttöä, joka viittaa siihen, että männynkuoriuute parantaa hedelmällisyyttä välillisesti parantamalla miehen fyysistä kuntoa ja erektiota27.
Seleeni
Sinkki
Yksi miehen hedelmällisyydelle tärkeimmistä hivenaineista on sinkki29. Se on välttämätön siittiöiden solukalvon ja hännän rakennusaine30.
Tutkimukset ovat paljastaneet yhteyden hedettömyyden ja siemennesteen alhaisten sinkkipitoisuuksien välillä31. Ilman riittävää sinkkipitoisuutta siittiöt eivät kypsy normaalilla nopeudella, mikä vähentää niiden lukumäärää32 ja heikentää mahdollisesti miehen hedelmällisyyttä.
Milloin kivennäisaineista voi olla hyötyä?
Erittäin terveellinen ruokavalio on perussuositus raskaaksi yrittävän pariskunnan molemmille osapuolille, mukaan lukien miehen hedelmällisyyttä parantavat ravinteet. Miehen hedelmällisyyden edistämisen ei pitäisi rajoittua vain hoitojaksoihin.
Yksi helpoimmista ja tehokkaimmista tavoista varmistaa riittävä hedelmällisyyttä tukevien ravinteiden saanti on käyttää ravintolisiä. Saatavilla on lukuisia luontaisia ravintolisiä, jotka sisältävät erityisesti miehen hedelmällisyydelle tärkeitä ravinteita.
Paranna mahdollisuuksiasi tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
Perheenlisäystä toivovien miesten on erittäin suositeltavaa harkita ravintolisiä. Näin voidaan varmistaa, että hedelmättömyys johdu hoitamattomista puutetiloista. Se on paitsi helppo ja edullinen, myös tehokas ja hyväksi todettu tapa edistää miehen hedelmällisyyttä – erityisesti, kun otetaan huomioon suuret kustannukset ja hedelmällisyyshoitojen, kuten koeputkihedelmöitys ja mikroinjektio, epävarmat tulokset.
Miehen hedelmällisyyttä parantavat ravinteet ravintolisinä yhdessä positiivisten elämäntyylin muutosten kanssa voivat merkittävästi parantaa hedelmöittymislukuja.
Yksi vai useampia ravinteita?
Jokainen ketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Olipa ongelmana alhainen siittiöiden määrä, heikko liikkuvuus tai yleisesti huono siemennesteen laatu, tehokkainta on ottaa yhdistelmätuote, joka sisältää monia hedelmällisyyttä parantavia ravinteita. Tämä lisää todennäköisyyttä, että useammat siittiöiden ominaisuudet paranevat ja liikkuvien siittiöiden kokonaismäärä (TMS) kasvaa mahdollisimman suureksi.
TMS on laskennallinen arvo, jossa otetaan huomioon siittiöiden määrä, liikkuvuus ja siemennesteen tilavuus ja joka mittaa, kuinka monta miljoonaa siittiösolua on koko ejakulaatissa.
Hedelmällisyyttä parantavat mikroravinteet ovat kaikki edullisia, hyvin siedettyjä ja todistetusti hyvin toisiaan tukevia ja tehostavia ja parantavat monia siemennesteen ominaisuuksia samanaikaisesti.
Miehen hedelmällisyyden parantaminen ravinteita lisäämällä
Koska kyseisten ravinteiden vaikutukset miehen hedelmällisyydelle on todettu hyviksi, perheenlisäystä toivovien miesten on otettava tämä hyvin huomioon ruokavaliossaan.
Vaikka kehomme voi tuottaa tiettyjä aminohappoja kuten glutationia, arginiinia ja karnitiinia itse, usein suositeltujen tasojen ylläpitäminen edellyttää silti täydennystä ravinnosta.
Vaikka tasapainoinen, jalostamattomia ravintoaineita sisältävä ruokavalio voi auttaa hedelmällisyyttä edistävien ravinteiden riittävää saantia, puutteita voi silti jäädä. Esimerkiksi sairaana ollessaan tai stressin pitkittyessä, kehon ravintovaatimukset lisääntyvät. Tämä voi joskus johtaa hedelmällisyyden heikentymiseen.
Lisäksi elintapatekijät kuten tupakointi ja alkoholin käyttö, riittämätön uni, huomattava painonnousu ja liikkumattomuus voivat vaikuttaa negatiivisesti hedelmällisyyteen.
Kaikki miehen hedelmällisyyttä parantavat ravinteet
Viitteet
- ”Chen, J. et. al. (1999). Effect of oral administration of high-dose nitric oxide donor L-arginine in men with organic erectile dysfunction: results of a double-blind, randomized, placebo-controlled study, BJU International, Volume 83, Issue 3, (pp. 269-73)” ↩
- ”Schachter, J. et. al. (1973) Treatment of oligospermia with the amino acid arginine. Journal of Urology, Volume 110, (pp. 311-13)” ↩
- ”Imhof, Martin et al., “Improvement of sperm quality after micronutritient supplementation”, e-SPEN, the European e-Journal of Clinical nutrition and Metabolism” ↩
- ”Naher, Z. et.al. (2011). Role of glutathione in male infertility. Bangladesh Journal of Medical Biochemistry, Volume 4, Issue 2, (pp. 20-25)” ↩
- ”Lenzi, A. et.al (1993). Placebo-controlled, double-blind, cross-over trial of glutathione therapy in male infertility. Human Reproduction, Volume 8, Issue 10, (pp. 1657-67)” ↩
- ”Eskiocak, S., et al. (2005). Glutathione and free sulphydryl content of seminal plasma in healthy medical students during and after, Human Reproduction, Volume 20, Issue 9, (pp. 2295-600″ ↩
- ”De Rosa, M. et.al. (2005). Correlation between seminal carnitine and functional spermatozoal characteristics in men with semen dysfunction of various origins. Drugs in R&D, Volume 6, Issue 1, (pp.1-9)” ↩
- ”Mataliotakis, I. et.al. (2000). L-Carnitine levels in the seminal plasma of fertile and infertile men: correlation with sperm quality. International Journal Fertility and Women’s Medicine, Volume 45, Issue 3, (pp. 236-240)” ↩
- ”Balercia, M. et.al. (2005). Placebo-controlled double-blind randomized trial on the use of l-carnitine, l-acetylcarnitine, or combined l-carnitine and l-acetylcarnitine in men with idiopathic asthenozoospermia. Fertility and Sterility, Volume 84, Issue 3. (pp. 662-671)” ↩
- ”Banihani S. et.al. (2012). Human sperm DNA oxidation, motility and viability in the presence of L-carnitine during in vitro incubation and centrifugation. Andrologia, Volume 44, Issue 1, (pp. 505-12)” ↩
- ”Zhou, X. et.al. (2011). The orphan nuclear receptor TR4 is a vitamin A activated nuclear receptor. Journal of Biological Chemistry, Volume 286, Issue 4, (pp. 2877-85).” ↩
- ”Merviel P, Heraud MH, Grenier N, Lourdel E, Sanguinet P, Copin H (November 2008). “Predictive factors for pregnancy after intrauterine insemination (IUI): An analysis of 1038 cycles and a review of the literature”. Fertil. Steril. 93 (1): 79–88. doi:10.1016/j.fertnstert.2008.09.058. PMID 18996517” ↩
- ”Wallock L. et.al. (2001). Siemennesteen alhainen folaattipitoisuus on yhteydessä alhaiseen siittiöiden määrään sekä tupakoivilla että tupakoimattomilla miehillä. Fertility and Sterility, Volume 75, (pp. 252-9)” ↩
- ”Young, S. et.al (2007). The association of folate, zinc and antioxidant intake with sperm aneuploidy in healthy non-smoking men. Human Reproduction, Volume 23, Issue 5, (pp. 1014-1022)” ↩
- ”Colagar, A. and Marzony, E. (2009). Ascorbic Acid in Human Seminal Plasma: Determination and Its Relationship to Sperm Quality. Journal of Clinical Biochemistry and Nutrition, Volume 45, Issue 2, (pp. 144-49)” ↩
- ”Lerchbaum, E. and Obermayer-Pietsch, B. (2012). Vitamin D and fertility: a systematic review. European Journal of Endocrinology, Volume 166, Issue 5, (pp. 765-78)” ↩
- ”Aquila, S. et.al. (2008). “Human sperm anatomy: ultrastructural localization of 1alpha,25-dihydroxyvitamin D receptor and its possible role in the human male gamete. Journal of Anatomy, Volume 213, Issue 5, (pp. 555-84)” ↩
- ”Suleiman, S. et.al. (1996). Lipid peroxidation and human sperm motility: protective role of vitamin E. Journal of Andrology, Volume 17, Issue 5, (pp. 530-7)” ↩
- ”http://www.jstor.org/discover/10.2307/76145?” ↩
- ”Safarinejad, M. (2009). Efficacy of coenzyme Q10 on semen parameters, sperm function and reproductive hormones in infertile men, The Journal of Urology, Volume 182, Issue 1, (pp. 237-28)” ↩
- ”Mancini, A. and Balercia, G. (2011). Coenzyme Q(10) in male infertility: physiopathology and therapy. Biofactors, Volume 37, Issue 5, (pp374-80)” ↩
- ”Talevi, R. et.al. (2013). Protective effects of in vitro treatment with zinc, d-aspartate and coenzyme q10 on human sperm motility, lipid peroxidation and DNA fragmentation. Reproductive Biology and Endocrinology, Volume 16, Issue 11, (pp.81)” ↩
- ”http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19666200” ↩
- ”http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22659579” ↩
- ”Roseff, S. (2002). Improvement in sperm quality and function with French maritime pine tree bark extract. Journal of Reproductive Medicine, Volume 47, Issue 10 (pp.821-4)” ↩
- ”Nikolova, V. et.al. (2007). Sperm parameters in male idiopathic infertility after treatment with prelox. Akush Ginekol (Sofiia), Volume 4, Issue 5, (pp. 7-12)” ↩
- ”Stanislavov, R. and Nikolova, V. (2003). Treatment of erectile dysfunction with Pycnogenol and L-arginine. Journal of Sex & Marital Therapy, Volume 29, Issue 3, (pp. 207-13)” ↩
- ”Hansen, J. and Deguchi, Y. (1996). Male fertility is linked to the selenoprotein phospholipid hydroperoxide glutathione peroxidase. Acta Veterinaria Scandinavica, Volume 37, Issue 1, (pp.19-30)” ↩
- ”Abbasi, A. et.al. (1980). Experimental zinc deficiency in man. Effects on testicular function. The Journal of Laboratory and Clinical Medicine, Volume 96, Issue 3, (pp.544-50)” ↩
- ”Caldamone, M. et.al. (1979). Seminal zinc and male infertility. Urology, Volume 13, Issue 3, (pp. 280-281)” ↩
- ”Chia, S. et.al. (2000). Comparison of zinc concentrations in blood and seminal plasma and the various sperm parameters between fertile and infertile men. Journal of Andrology, Volume 21, Issue 1, (pp. 53-57).” ↩
- ”Tikkiwal M. et.al. (1987). Effect of zinc administration on seminal zinc and fertility of oligospermic males. Indian Journal of Physiology Pharmacology, Volume 31, Issue 1, (pp. 30-34)” ↩
Leave Comment
