Sinkin hyödyt miehen ja naisen hedelmällisyydelle
Tutkimukset ovat osoittaneet, että raudan puute voi aiheuttaa hedelmällisyysongelmia. Alhaiset raskauden aikaiset rautatasot voivat vaikuttaa haitallisesti sikiön kehitykseen.
Rautaa (Fe) on jokaisessa solussa. Rauta on hemoglobiinin kannalta elintärkeä mineraali, jota keho tarvitsee hapen kuljetukseen. Ilman riittävää rautaa kehon energiataso laskee, ja se altistuu anemialle. Kuukautisten vuoksi erityisesti naiset ovat alttiita alhaisille rautatasoille. Tämä voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista ja aiheuttaa ongelmia raskauden aikana.
Alhaiset rautatasot ja anovulaatio
Anovulaatio on termi, jolla tarkoitetaan munasolujen irtoamishäiriötä ja ovulaation puuttumista. Tutkimuksissa on havaittu yhteys anovulaation ja alhaisten rautatasojen välillä. Laajaan pitkäaikaistutkimukseen osallistui 18 555 esivaihdevuodeikäistä naista, jotka yrittivät tulla raskaaksi vuosina 1991-19991”. Kukaan naisista ei ollut kärsinyt hedelmättömyysongelmista.
Tulokset
Tutkimuksessa
- anovulaatiota todettiin 438 naisella, ja se oli pääasiallinen hedelmättömyyden syy.
- naiset, jotka nauttivat säännöllisesti rautalisiä, kärsivät huomattavasti epätodennäköisemmin ovulaatio-ongelmista (suhteellinen riski 0,60, 95 % luottamusväli 0,39–0,92).
Tässä tutkimuksessa on selvästi osoitettu alhaisten rautatasojen ja hedelmällisyysongelmien välinen yhteys. Raskaaksi yrittävien naisten on hyvä tarkistuttaa seerumin rautatasot.
Hematokriittitestillä voidaan mitata punasolujen määrä (prosentteina) kehossa. Naisten normaali arvo on 34,9-44,5 prosenttia. Terve hemoglobiinitaso on 12,0 ja 15,5 g/dL välillä. Alhainen hemoglobiini ja punasolujen pieni määrä ovat merkki raudan puutteesta.
Muita indikaattoreita ovat pienet ja tavallista kalpeammat punasolut. Myös alhaiset ferritiinitasot ovat merkki alhaisista rautatasoista.
Alhaiset raskauden aikaiset rautatasot voivat vaikuttaa syntymäpainoon kielteisesti.
Vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin raskauden aikana otettujen rautalisien vaikutusta anemiaan ja syntymäpainoon2. Tutkijat halusivat selvittää, onko rautalisistä hyötyä raskaudelle. Tutkimukseen osallistui 513 20. viikolla raskaana olevaa naista. Naisille annettiin satunnaisesti lumelääkettä tai 30 mg:a rautasulfaattia 8 viikon ajan.
Tulokset
Tutkimus osoitti, että
- rautalisää raskauden 28. viikolle asti saaneet naiset synnyttivät syntymäpainoltaan lumelääkeryhmää keskimäärin huomattavasti terveemmän painoisia vauvoja.
- Nämä naiset synnyttivät myös huomattavasti harvemmin ennenaikaisesti ja syntymäpainoltaan pieniä vauvoja.
Raudan kuten monien muidenkin ravintoaineiden tarve kasvaa raskauden aikana. Tämä pätee etenkin raskauden ensimmäiseen kolmannekseen3. Rautaa tarvitaan ylläpitämään istukan ja sikiön kasvua. Sikiö tarvitsee rautaa myös omien rautavarantojen kasvattamiseen.[/vc_ column_text]
Hyviä raudanlähteitä
Rautaa esiintyy pääasiallisesti kahdessa muodossa. Näitä ovat hemi- ja ei-hemirauta. Hemirautaa saadaan pääasiassa eläimistä. Hyviä hemiraudan lähteitä ovat kala, vähärasvainen punainen liha ja kana. Ei-hemirautaa saadaan myös kasviksista. Hyviä ei-hemiraudan lähteitä ovat tummanvihreät lehtivihannekset, pavut, linssit, raudalla täydennetyt viljatuotteet ja täysjyväleipä. Kasveissa on myös pieniä määriä hemirautaa. Hemirauta imeytyy ei-hemirautaa tehokkaammin4.
Yhteenveto
Naiset ovat alttiita alhaisille rautatasoille. Raudan puute voi aiheuttaa hedelmällisyysongelmia. Tämä johtuu raudan puutteen aiheuttamasta anemiasta ja siitä mahdollisesti seuraavasta kuukautisten poisjäämisestä. Jos henkilöllä on todettu alhainen rautataso, rautalisä voi auttaa parantamaan hedelmällisyyttä. Rauta on tärkeä ravintoaine myös sikiön terveen kehityksen ja kasvun tukemisessa raskauden aikana.
Hedelmällisyyttä parantavat ravintoaineet
Naiselle
Miehelle
Viitteet
- “Chavarro, J. et.al. (2006). Iron intake and risk of ovulatory infertility. Obstetrics and Gynecology, Volume 108, Issue 5, (pp. 1145-52). ↩
- “Cogswell, M. et.al. (2003). Iron supplementation during pregnancy, anemia, and birth weight: a randomized controlled trial. American Society for Clinical Nutrition, Volume 78, Issue 4, (pp. 773-81).” ↩
- “Bothwell, T. (2000). Iron requirements in pregnancy and strategies to meet them. American Society for Clinical Nutrition, Volume 72, Issue 1, (pp. 257-64).” ↩
- “Uzel, C. and Conrad, M. (1998). Absorption of heme iron. Seminars in Hematology, Volume 35, Issue 1, (pp. 27-34).” ↩
Related posts
